Musiikkiterapia – mitä se on, kenelle se sopii ja miten siihen hakeudutaan

Musiikkiterapia on tutkimukseen perustuva kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikkia käytetään vuorovaikutuksen ja tunteiden käsittelyn välineenä. Se eroaa perinteisestä keskusteluterapiasta siinä, että asioita työstetään ensisijaisesti musiikin keinoin – kuuntelemalla, soittamalla, laulamalla, improvisoimalla tai liikkumalla – eikä asiakkaan tarvitse osata soittaa tai laulaa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä musiikkiterapia käytännössä on, kenelle se sopii, mitä tutkimus kertoo sen vaikutuksista, miten musiikkiterapeutiksi opiskellaan Suomessa ja miten hoitoon hakeudutaan.

Mitä musiikkiterapia on?

Musiikkiterapia on ammatillinen hoito- ja kuntoutusmuoto, jossa koulutettu musiikkiterapeutti käyttää musiikin eri elementtejä – rytmiä, melodiaa, harmoniaa, äänenväriä ja dynamiikkaa – asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet asetetaan jokaiselle asiakkaalle erikseen. Ne voivat liittyä esimerkiksi vuorovaikutustaitojen, kommunikaation ja itseilmaisun kehittämiseen, tunteiden säätelyyn, oireiden lievittämiseen tai toimintakyvyn vahvistamiseen.

Olennaista on, että kyse ei ole soitonopetuksesta. Musiikki toimii työvälineenä, jonka kautta voidaan käsitellä asioita, joille on vaikea löytää sanoja. Tämä tekee menetelmästä hyödyllisen erityisesti silloin, kun puhuminen tuntuu vaikealta ja tunteet on helpompi ilmaista musiikin vaikutuksella tunnetiloihin tai muun luovan toiminnan kautta. Samasta syystä musiikkiterapia soveltuu kaikenikäisille vauvoista ikääntyneisiin.

Miten musiikkiterapia toimii ja mitä menetelmiä siinä käytetään?

Musiikkiterapiassa yhdistyvät aktiivinen musiikin tuottaminen ja musiikin vastaanottaminen. Terapeutti valitsee menetelmät asiakkaan iän, tavoitteiden ja toimintakyvyn mukaan, ja istuntoon voi sisältyä myös puhetta, rentoutusta tai muita taidemuotoja. Yleisimpiä työtapoja ovat:

• Musiikin kuuntelu – valitun musiikin herättämien muistojen, mielikuvien ja tunteiden käsittely.
• Soittaminen ja improvisointi – vapaa, ilman nuotteja tapahtuva soittaminen rummuilla, laattasoittimilla tai muilla helposti lähestyttävillä instrumenteilla.
• Laulaminen ja äänenkäyttö – oman äänen käyttö ilmaisun ja esimerkiksi puheen kuntoutuksen tukena.
• Musiikkimaalaus – musiikin tunnelman kuvaaminen kuvataiteen keinoin.
• Musiikki ja liike – rytmin ja liikkeen yhdistäminen motoriikan ja kehotietoisuuden tueksi.
• Matalataajuinen värähtelyhoito – kehoon johdettu matala ääni rentoutuksen apuna (fysioakustinen menetelmä, josta lisää alempana).

Koska mikään menetelmä ei edellytä aiempaa musiikkitaustaa, kynnys osallistua on matala. Moni asiakas kuitenkin innostuu musiikista myös terapian ulkopuolella, ja esimerkiksi oman soittoharrastuksen aloittaminen voi tukea terapian tavoitteita arjessa.

Kenelle musiikkiterapia sopii ja mitä tutkimus kertoo sen hyödyistä?

Musiikkiterapiaa käytetään psyykkisten, neurologisten, fyysisten ja sosiaalisten haasteiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Tutkimusnäytön vahvuus vaihtelee kuitenkin käyttökohteittain, joten on tärkeää erottaa, missä hyödyistä on vahvempaa ja missä alustavampaa näyttöä.

Neurologinen kuntoutus ja aivosairaudet

Vahvinta näyttöä on kertynyt neurologisesta kuntoutuksesta. Aivoinfarktin jälkeen mielimusiikin säännöllinen kuuntelu on tutkimuksissa yhdistetty kielellisen muistin ja tarkkaavaisuuden parempaan toipumiseen. Parkinsonin tautia sairastavilla rytmiin perustuva harjoittelu voi tukea kävelyä ja tasapainoa. Afasiassa eli puheen tuoton häiriössä puheen uudelleenoppiminen voi edistyä, kun tavuja ja sanoja harjoitellaan laulaen.

Muistisairaudet

Muistisairailla musiikkipohjaisten istuntojen on todettu lievittävän masennus- ja käytösoireita sekä kohentavan mielialaa. Useissa katsauksissa vaikutukset ovat olleet myönteisiä, vaikka osa tutkimuksista on pieniä ja menetelmiltään vaihtelevia.

Autismikirjo

Autismikirjon henkilöillä musiikkiterapia voi tukea vuorovaikutusta, tunteiden tunnistamista ja elämänlaatua. Suomalaisen Käypä hoito -koonnin mukaan näyttö vaihtelee heikosta kohtalaiseen, eikä vaikutus autismin ydinoireisiin ole yhtä selvä. Haitat ovat epätodennäköisiä, mikä tekee menetelmästä turvallisen kokeiltavan.

Mielenterveys ja masennus

Masennuksen hoidossa musiikkiterapiaa on Suomessakin tutkittu, ja sen on havaittu lievittävän ahdistusta ja parantavan yleistä toimintakykyä erityisesti tavanomaisen hoidon rinnalla. Tulokset ovat lupaavia mutta osin epäyhtenäisiä, joten musiikkiterapia nähdään tyypillisesti muuta hoitoa täydentävänä, ei sitä korvaavana menetelmänä. Musiikin yhteys hyvinvointiin on monelle tuttu myös arjessa, ja aihetta voi pohtia myös sen kautta, mitä musiikki merkitsee sinulle.

Mikä on fysioakustinen menetelmä?

Fysioakustinen menetelmä on Suomessa kehitetty matalataajuiseen äänivärähtelyyn perustuva hoitomuoto. Sen kehitti musiikkiterapian edelläkävijä Petri Lehikoinen 1980-luvulla, ja se kuuluu kansainvälisesti laajempaan vibroakustisen hoidon kenttään. Menetelmässä noin 27–113 hertsin taajuinen siniääni johdetaan kehoon fysioakustista menetelmää hyödyntävän tuolin tai patjan kaiuttimien kautta. Yksittäinen hoitokerta kestää tyypillisesti noin 20 minuuttia.

Fysioakustinen menetelmä sopii hyvin myös henkilöille, joiden toimintakyky on rajoittunut, koska se ei edellytä aktiivista osallistumista. Menetelmää käytetään ensisijaisesti rentoutukseen, ja sitä on markkinoitu myös jännityspäänsäryn, migreenin, MS-taudin ja kohonneen verenpaineen kaltaisten tilojen yhteydessä. On kuitenkin tärkeää huomata, että tieteellinen näyttö näistä vaikutuksista on toistaiseksi rajallista ja perustuu pääosin pieniin tutkimuksiin. Siksi fysioakustista hoitoa kannattaa pitää rentouttavana lisämenetelmänä, ei lääketieteellisenä hoitona.

Miten musiikkiterapeutiksi opiskellaan Suomessa?

Musiikkiterapeutin pätevyys edellyttää laajaa koulutusta. Ammatillinen koulutus on laajuudeltaan 180 opintopistettä (op), ja siihen sisältyy musiikkiterapian menetelmäopintoja, kliinistä harjoittelua, työnohjausta sekä opiskelijan oma, useita vuosia kestävä terapiaprosessi. Ennen ammattiopintoja suoritetaan yleensä musiikkiterapian perusopinnot (vähintään 25 op), aineopinnot (50 op) ja psykologian perusopinnot (25 op).

Nykyisin ammatillista koulutusta järjestää erityisesti Roiha-instituutti Jyväskylässä ja Tampereella yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa, ja perus- ja aineopintoja voi suorittaa avoimessa yliopistossa. Musiikkiterapiaa voi opiskella myös Sibelius-Akatemian täydentävissä opinnoissa, ja Jyväskylän yliopistossa on mahdollista suorittaa musiikkiterapian maisteritason opintoja. Aiemmin koulutusta tarjottiin myös ammattikorkeakouluissa, kuten Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa (nykyinen Karelia-ammattikorkeakoulu), mutta nämä amk-koulutukset ovat sittemmin päättyneet. Koulutusten yhteisistä kriteereistä vastaa Suomen musiikkiterapiakoulutuksen kehittämistyöryhmä SUMUKE.

Onko musiikkiterapeutti suojattu ammattinimike?

Musiikkiterapeutti ei ole Suomessa nimikesuojattu terveydenhuollon ammattinimike, toisin kuin esimerkiksi psykoterapeutti. Käytännössä kuka tahansa voi kutsua itseään musiikkiterapeutiksi, joten hoitoa hankkivan kannattaa varmistaa terapeutin koulutustausta. Osa musiikkiterapeuteista on hankkinut lisäksi Valviran myöntämän oikeuden käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä tai pätevyyden muun terveydenhuollon ammatin kautta. Kelan korvaamassa kuntoutuksessa terapeutin koulutuksen on täytettävä Kelan asettamat vaatimukset.

Yksilö- vai ryhmäterapia?

Musiikkiterapiaa toteutetaan sekä yksilö- että ryhmämuotoisena. Yksilöterapia mahdollistaa tiiviin, asiakkaan omiin tavoitteisiin keskittyvän työskentelyn ja sopii hyvin esimerkiksi tunne-elämän ja vuorovaikutuksen pulmiin. Ryhmäterapia puolestaan harjoittaa luontevasti sosiaalisia taitoja, yhteistoimintaa ja vertaistukea. Lasten kuntoutuksessa mukaan voidaan ottaa myös vanhempien ohjausta ja arjen tukea. Valinta yksilö- ja ryhmämuodon välillä tehdään yhdessä terapeutin kanssa asiakkaan tarpeiden mukaan.

Miten musiikkiterapiaan hakeudutaan ja mitä se maksaa?

Musiikkiterapiaan hakeudutaan yleensä lääkärin lähetteellä ja kuntoutussuunnitelmalla. Lähete voi tulla julkisesta terveydenhuollosta tai yksityiseltä lääkäriltä, ja edellytyksenä on jokin kuntoutusta tai terapeuttista hoitoa vaativa tila. Rahoitus voi järjestyä usealla tavalla:

• Kela – vaativa lääkinnällinen kuntoutus: korvataan alle 65-vuotiaille, joilla sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia arjessa. Asiakkaalle hoito on tällöin maksutonta.
• Kela – nuorten kuntoutuspsykoterapia: 16–25-vuotiaille opiskelu- tai työkyvyn tukemiseksi.
• Hyvinvointialueet ja kunnat: voivat myöntää ja kustantaa musiikkiterapiaa osana palveluitaan.
• Itse maksaen: yksityiset musiikkiterapeutit voivat ottaa asiakkaita ilman lähetettä, jolloin maksusta ei saa korvausta.

Kelan tukea haetaan erillisellä hakemuksella, johon liitetään lääkärin laatima kuntoutussuunnitelma, ja käsittely voi kestää useita viikkoja. Asiakas voi valita terapeutin Kelan palveluntuottajien listalta, mutta terapeuttiin kannattaa olla yhteydessä etukäteen vapaiden paikkojen varmistamiseksi.

Mitä ensimmäisellä musiikkiterapiakäynnillä tapahtuu?

Ensimmäinen käynti on yleensä tutustumista ja tilanteen kartoitusta, ei vielä varsinaista terapiatyöskentelyä. Terapeutti selvittää asiakkaan tilannetta, toiveita ja tavoitteita sekä kertoo, miten työskentely etenee. Usein kokeillaan muutamia menetelmiä, kuten soittimiin tutustumista tai yhteistä improvisointia, jotta nähdään, mikä tuntuu luontevalta. Alkuvaiheessa sovitaan myös käytännön asioista, kuten istuntojen tiheydestä ja kestosta sekä jakson pituudesta. Mitään ei tarvitse osata etukäteen, ja tahdin saa määrittää oman vointinsa mukaan.

Miten musiikkiterapia eroaa muista luovista terapioista?

Musiikkiterapia kuuluu luovien eli taidelähtöisten terapioiden ryhmään yhdessä esimerkiksi kuvataideterapian sekä tanssi- ja liiketerapian kanssa. Yhteistä näille on, että ilmaisu tapahtuu ensisijaisesti sanattomasti, luovan toiminnan kautta. Keskeiset erot liittyvät käytettyyn välineeseen ja siihen, mihin toiminta vaikuttaa:

• Musiikkiterapia: ääni, rytmi ja musiikki; vahvaa näyttöä erityisesti neurologisessa kuntoutuksessa ja vuorovaikutuksen tukemisessa.
• Kuvataideterapia: kuvan tekeminen ja visuaalinen ilmaisu tunteiden jäsentämisessä.
• Tanssi- ja liiketerapia: keho ja liike itseilmaisun ja kehotietoisuuden välineinä.

Yhteistä kaikille on, että yksikään näistä ammateista ei ole Suomessa nimikesuojattu, joten terapeutin koulutus kannattaa aina tarkistaa. Menetelmän valinta kannattaa tehdä sen mukaan, mikä ilmaisun muoto tuntuu itselle luontevimmalta.

Yleisimmät väärinkäsitykset musiikkiterapiasta

Musiikkiterapiaan liittyy useita sitkeitä harhakäsityksiä, jotka voivat estää hoitoon hakeutumisen:

• ”Pitää osata soittaa tai laulaa.” Ei pidä – terapia ei ole musiikinopetusta eikä edellytä minkäänlaista musiikkitaustaa.
• ”Se on vain rentouttavaa taustamusiikkia.” Musiikkiterapia on tavoitteellista ja suunniteltua työskentelyä koulutetun ammattilaisen kanssa, ei pelkkää musiikin soittamista taustalla.
• ”Se korvaa muun hoidon.” Musiikkiterapia on useimmiten osa laajempaa hoito- tai kuntoutuskokonaisuutta, ei ainoa hoitomuoto.
• ”Se sopii vain lapsille.” Menetelmä soveltuu kaikenikäisille, ja sitä käytetään paljon myös aikuisten ja ikääntyneiden kuntoutuksessa.
• ”Kuka tahansa terapeutti on pätevä.” Koska nimike ei ole suojattu, koulutustausta kannattaa aina tarkistaa.

Jos musiikki kiinnostaa laajemminkin, aiheeseen voi tutustua esimerkiksi lukemalla pianonsoiton aloittamisesta aikuisena tai kanteleesta soittimena.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi musiikkiterapiasta eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen antamaa arviota, diagnoosia tai hoitoa. Hoitoon liittyvissä kysymyksissä ota aina yhteyttä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen. Musiikkiterapian hyödyt vaihtelevat yksilöittäin ja käyttökohteittain, eikä se korvaa tarpeellista lääketieteellistä hoitoa. Kelan korvaukset, koulutuspolut ja hakuajat voivat muuttua, joten tarkista ajantasaiset tiedot viranomaisten ja oppilaitosten omilta sivuilta.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Tarvitseeko musiikkiterapiaan osata soittaa tai laulaa?

Ei tarvitse. Musiikkiterapia ei ole soitonopetusta, vaan musiikkia käytetään vuorovaikutuksen ja tunteiden käsittelyn välineenä. Kuka tahansa voi osallistua ilman aiempaa musiikkitaustaa.

Kenelle musiikkiterapia sopii?

Musiikkiterapia sopii kaikenikäisille, joilla on psyykkisiä, neurologisia, fyysisiä tai sosiaalisia haasteita. Sitä käytetään esimerkiksi muistisairauksien, aivoinfarktin jälkitilojen, autismikirjon, afasian ja mielenterveyden pulmien kuntoutuksessa.

Korvaako Kela musiikkiterapian?

Kyllä, tietyin edellytyksin. Kela voi korvata musiikkiterapiaa vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena alle 65-vuotiaille sekä nuorten kuntoutuspsykoterapiana 16–25-vuotiaille. Korvaus edellyttää lääkärin kuntoutussuunnitelmaa ja hyväksyttyä palveluntuottajaa.

Onko musiikkiterapeutti suojattu ammattinimike?

Ei. Musiikkiterapeutti ei ole Suomessa nimikesuojattu terveydenhuollon ammatti, joten terapeutin koulutustausta kannattaa tarkistaa. Osa musiikkiterapeuteista on hankkinut lisäksi Valviran myöntämän psykoterapeutin nimikkeen tai muun terveydenhuollon pätevyyden.

Kuinka kauan musiikkiterapiaistunto ja hoitojakso kestävät?

Yksittäinen istunto kestää tavallisesti noin 45–60 minuuttia, fysioakustinen hoitokerta usein noin 20 minuuttia. Hoitojakson pituus määräytyy yksilöllisesti tavoitteiden ja kuntoutussuunnitelman mukaan ja voi kestää muutamista kuukausista useisiin vuosiin.