Mitä musiikki merkitsee sinulle?

Musiikki merkitsee ihmisille hyvin eri asioita: toiselle se on taustaääni arjen keskellä, toiselle elämän keskeinen sisältö. Silti musiikilla on myös jaettuja, tutkittuja vaikutuksia – se herättää tunteita, palauttaa mieleen muistoja ja voi tukea hyvinvointia. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä musiikki merkitsee ihmiselle tunteiden, muistojen, aivojen ja yhteisön näkökulmasta sekä mitä tutkimus aiheesta kertoo.

Mitä musiikki merkitsee ihmiselle?

Musiikin merkitys on samaan aikaan hyvin henkilökohtainen ja täysin universaali. Jokainen kokee musiikin omalla tavallaan, mutta musiikki itsessään kuuluu kaikkiin tunnettuihin ihmiskulttuureihin. Vuonna 2019 Science-lehdessä julkaistussa laajassa tutkimuksessa (Mehr ym.) käytiin läpi 315 yhteiskunnan etnografiset tiedot, ja musiikki mainittiin niissä jokaisessa.

Samassa tutkimuksessa musiikki yhdistyi kaikkialla samankaltaisiin tilanteisiin: vauvan hoivaamiseen, tanssiin, rakkauteen, parantamiseen, häihin, hautajaisiin ja uskonnollisiin menoihin. Tuutulaulut ja tanssilaulut toistuivat kulttuurista toiseen. Toisin sanoen musiikki ei ole vain viihdettä, vaan tapa käsitellä elämän keskeisiä hetkiä. Jos haluat syventyä siihen, miksi musiikki on alun perin kehittynyt osaksi ihmisyyttä, aiheesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa miten ja miksi musiikki on syntynyt.

Miksi musiikki herättää tunteita?

Musiikki herättää tunteita, koska se aktivoi aivojen mielihyvä- eli palkitsemisjärjestelmää. Montrealin tutkijoiden vuonna 2011 Nature Neuroscience -lehdessä julkaisemassa tutkimuksessa (Salimpoor ym.) havaittiin, että lempimusiikin kuuntelu vapauttaa aivoissa dopamiinia – samaa välittäjäainetta, joka liittyy esimerkiksi ruokaan ja muihin palkitseviin kokemuksiin. Tutkimusta pidetään ensimmäisenä, joka osoitti dopamiinin vapautuvan nimenomaan esteettiseen ärsykkeeseen, kuten musiikkiin.

Mielenkiintoista oli, että dopamiinia vapautui kahdessa vaiheessa. Juuri ennen musiikin huippukohtaa – sitä hetkeä, joka voi saada ihon kananlihalle – aktiivisinta oli aivojen tyvitumakkeen alue, joka liittyy odotukseen ja ennakointiin. Itse huippuhetkellä dopamiinia vapautui eniten accumbens-tumakkeessa, joka on kytköksissä tunteiden käsittelyyn. Odotus ja sen täyttyminen ovat siis osa musiikin tunnevoimaa. Musiikin ja tunnetilojen yhteyttä tarkastellaan laajemmin artikkelissa musiikin vaikutus tunnetiloihin.

Surullinen musiikki voi lohduttaa

Surullinen musiikki ei välttämättä masenna, vaan se voi toimia lohduttajana. Musiikintutkija Henna-Riikka Peltolan väitöstutkimuksen mukaan sama kappale voi masentaa yhtä kuulijaa ja lohduttaa toista: surullinen musiikki voi tuntua rauhoittavalta ja jopa seuralta. Tutkimuksessa myös noin 40 prosenttia suomalaisvastaajista kertoi, ettei pidä surullisesta musiikista – mikä haastaa käsitystä siitä, että suomalaiset kaikki rakastaisivat mollia. Tunnereaktiot musiikkiin ovat osin opittuja ja jaettuja.

Musiikki ja muistot

Musiikki kytkeytyy muistoihin poikkeuksellisen vahvasti, ja juuri siksi tietty kappale voi herättää eloon vuosien takaisen hetken. Musiikin herättämät omaelämäkerralliset muistot kasautuvat usein noin 10–30 vuoden ikään eli nuoruuteen ja varhaisaikuisuuteen. Tätä ilmiötä kutsutaan muistopiikiksi (reminiscence bump): elämän tuon vaiheen musiikki jää erityisen vahvasti mieleen.

Yhteys on sitkeä. Tutkimuksissa (esimerkiksi Baird & Samson, 2018) musiikin herättämät muistot ovat säilyneet suhteellisen hyvin myös Alzheimerin tautia sairastavilla, usein paremmin kuin esimerkiksi valokuvien herättämät muistot. Otokset ovat olleet pieniä, joten tuloksia kannattaa pitää suuntaa antavina, mutta ne selittävät, miksi tutun musiikin soittaminen voi tavoittaa muistisairaan ihmisen silloinkin, kun moni muu keino ei toimi.

Musiikki ja hyvinvointi

Musiikki voi tukea mielen hyvinvointia, ja sitä hyödynnetään myös hoitomuotona. Musiikkiterapiassa koulutettu terapeutti käyttää musiikkia tavoitteellisesti – soittaen, laulaen, kuunnellen tai improvisoiden – osana hoitoa. Kyse on muustakin kuin pelkästä musiikin kuuntelusta.

Masennuksen osalta näyttö on lupaavaa mutta rajallista. Cochrane-katsauksessa (Aalbers ym., 2017) koottiin yhdeksän tutkimusta ja 421 osallistujaa, ja kohtalaisen laatuinen näyttö viittasi siihen, että musiikkiterapia tavanomaisen hoidon lisänä voi vähentää masennusoireita sekä kohentaa ahdistusta ja toimintakykyä. Tutkimuksia oli kuitenkin vähän ja ne olivat pieniä, joten varmoja johtopäätöksiä on vaikea tehdä. Musiikkiterapiaa pidetään edullisena ja matalan riskin menetelmänä, joka voi täydentää – muttei korvata – muuta hoitoa. Lue lisää aiheesta artikkelista musiikkiterapia.

Musiikki inspiraation lähteenä

Monille musiikki merkitsee ennen kaikkea inspiraation lähdettä. Musiikki voi antaa inspiraatiota hyvin erilaisiin tekemisiin ja luovaan työhön. Taustalla soiva musiikki voi auttaa pääsemään keskittyneeseen, virtaavaan olotilaan, jossa ajatukset kulkevat vapaammin.

Käytännössä musiikki voi rytmittää ja ruokkia monenlaista tekemistä: maalaamista, piirtämistä, kirjoittamista, urheilua tai vaikka tulevaisuuden suunnittelua. Eri tekemiseen sopii erilainen musiikki: keskittymistä vaativaan työhön moni valitsee rauhallisen tai sanattoman musiikin, kun taas liikuntaan sopii usein tempoltaan nopeampi ja energisempi musiikki.

Kuunteleminen vai tekeminen?

Musiikkia voi kokea kahdella toisiaan täydentävällä tavalla: kuuntelemalla ja tekemällä. Kuuntelu on musiikin kokemista sellaisena kuin se on – mahdollisuus keskittyä sanoituksiin, melodiaan ja tulkintaan. Kuuntelusta saa yleensä eniten irti, kun pysähtyy sen ääreen eikä tee samaan aikaan muuta. Nykyään musiikki on helposti saatavilla suoratoistopalveluissa; vinkkejä löytyy artikkelista musiikin suoratoisto.

Musiikin tekeminen – laulaminen, soittaminen tai säveltäminen – tarjoaa puolestaan luomisen kokemuksen ja oman ilmaisun kanavan. Moni kuvaa tekemisen palkitsevuutta erityisen suureksi, koska lopputulos syntyy omasta luovuudesta. Kumpikaan tapa ei ole toista parempi; ne vastaavat eri tarpeisiin. Jos haluat kokeilla musiikin tekemistä itse, aiheesta kertoo artikkeli soittoharrastuksen aloittaminen.

Musiikki osana identiteettiä ja yhteisöä

Musiikki on monelle osa identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se, mitä musiikkia kuuntelee, kertoo usein jotain siitä, keneksi ihminen itsensä kokee ja mihin ryhmään hän tuntee kuuluvansa. Yhteinen musiikkimaku yhdistää ihmisiä, ja genret ja artistit synnyttävät yhteisöjä.

Musiikin yhteisöllinen voima näkyy selvimmin yhteisissä kokemuksissa: konserteissa, festivaaleilla, lauluhetkissä ja juhlissa. Yhdessä koettu musiikki vahvistaa tunnetta siitä, että ei ole yksin, ja se on ollut osa ihmisten yhteisiä rituaaleja läpi historian.

Yleisiä harhaluuloja musiikin merkityksestä

Musiikin vaikutuksiin liittyy useita sitkeitä harhaluuloja. Alla yleisimmät:

• ”Surullinen musiikki pahentaa oloa.” Monille surullinen musiikki toimii päinvastoin – se lohduttaa ja auttaa käsittelemään tunteita.
• ”Klassinen musiikki tekee automaattisesti älykkääksi.” Niin sanottu Mozart-ilmiö on osoittautunut lyhytaikaiseksi ja heikoksi; mikään yksittäinen musiikkilaji ei pysyvästi nosta älykkyyttä.
• ”Musiikista nauttiminen vaatii lahjakkuutta tai koulutusta.” Musiikin tunnevaikutukset eivät edellytä musiikillista koulutusta – kuka tahansa voi kokea ne.
• ”Musiikkiterapia on vain musiikin kuuntelua.” Se on koulutetun terapeutin ohjaamaa, tavoitteellista työskentelyä, ei pelkkää soittolistan kuuntelua.
• ”Taustamusiikki auttaa aina keskittymään.” Vaativassa, kielellisessä työssä sanoitukset voivat myös häiritä; vaikutus riippuu tehtävästä ja ihmisestä.

Kenelle musiikki sopii ja miten löytää oma suhde musiikkiin?

Musiikki sopii lähtökohtaisesti kaikille, sillä sen kokeminen ei vaadi erityisiä taitoja. Oman suhteen musiikkiin voi löytää tai syventää ilman suuria panostuksia. Muutama konkreettinen tapa:

• Varaa säännöllisesti hetki, jolloin vain kuuntelet musiikkia tekemättä mitään muuta.
• Kokeile tietoisesti uusia tyylilajeja ja artisteja laajentaaksesi makuasi.
• Kokoa soittolistoja eri tunnetiloihin ja tilanteisiin – keskittymiseen, rentoutumiseen, liikuntaan.
• Yhdistä musiikki muistoihin: palaa kappaleisiin, jotka liittyvät tärkeisiin elämänvaiheisiin.
• Kokeile myös itse tekemistä – laulamista tai soittamista – vaikka vain omaksi iloksi.

Olennaista on, että musiikin merkitys on jokaiselle omanlaisensa. Joskus kannattaa yksinkertaisesti pysähtyä hetkeksi ja keskittyä kuuntelemaan, mitä musiikilla on juuri tänään annettavanaan.

Huomautus

Tämä artikkeli on yleistä tietoa, eikä se korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Musiikki ja musiikkiterapia voivat tukea mielen hyvinvointia, mutta ne eivät korvaa masennuksen tai muiden mielenterveyden häiriöiden asianmukaista hoitoa. Jos oma tai läheisen vointi huolettaa, ota yhteyttä omaan terveyskeskukseen tai mielenterveyspalveluihin. Suomessa apua ja keskusteluapua saa myös MIELI Suomen Mielenterveys ry:n valtakunnallisesta kriisipuhelimesta.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Miksi musiikki vaikuttaa tunteisiin niin voimakkaasti?

Musiikki aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää ja voi vapauttaa dopamiinia, joka liittyy mielihyvään. Tunnevaikutusta vahvistavat odotus ja sen täyttyminen sekä musiikkiin liittyvät opitut ja henkilökohtaiset merkitykset.

Voiko musiikki todella auttaa masennukseen?

Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että musiikkiterapia tavanomaisen hoidon lisänä voi vähentää masennusoireita. Näyttö on kuitenkin rajallista, ja musiikki täydentää muuta hoitoa – se ei korvaa sitä.

Miksi vanha musiikki tuo mieleen muistoja?

Musiikin herättämät muistot kasautuvat usein nuoruuteen ja varhaisaikuisuuteen. Tuon ajan kappaleet kytkeytyvät vahvasti elämänvaiheisiin, joten ne herättävät muistoja voimakkaasti vielä vuosienkin päästä.

Onko kuunteleminen vai soittaminen parempi tapa kokea musiikki?

Kumpikaan ei ole toista parempi. Kuuntelu antaa mahdollisuuden keskittyä musiikin tulkintaan, kun taas tekeminen tarjoaa luomisen ja ilmaisun kokemuksen. Ne vastaavat eri tarpeisiin ja täydentävät toisiaan.

Mitä musiikki merkitsee eri ihmisille?

Musiikin merkitys vaihtelee: toiselle se on taustaääntä, toiselle tunteiden käsittelyn väline, kolmannelle osa identiteettiä tai luovuuden lähde. Samalla musiikki esiintyy kaikissa kulttuureissa, joten siinä on sekä henkilökohtainen että yhteinen puoli.