Miten ja miksi musiikki on syntynyt?

huilu

Musiikin tutkimuksessa on lähiaikoina otettu todella suuria harppauksia, ja nyt voidaankin jo olla lähellä tietoa siitä,miksi ihmiset ovat kautta aikojen laulaneet, onko se aina ollut ominaísta ihmislajille ja mitä kaikkea sillä on haluttu viestittää muille. Väitettä, että ihminen on kautta aikojen jossain muodossa laulanut tai tuottanut musiikkia, tukee se että hyräily ja sen tapainen ääntely ovat kumpikin yleismaailmallisia käsitteitä. Lähes jokaisessa kulttuurissa ympäri maailmaa ihmiset hymisevät ja hyräilevät nuottien pysyessä suhteellisen samoina. Tämä kertoo omalta osaltaan siitä, että kyseessä on niin pitkäaikainen toiminta, että se on jo jäänyt ihmisen geeniperimään siirtyäkseen sieltä aina uudelle sukupolvelle. Luultavimmin tälläinen ääntely on rauhoittanut, lohduttanut, antanut voimaa ja myös ilahduttanut ihmislajia, myös kauan aikaa sitten. Jos ajattelemme mitä musiikki meille tekee, se on varmasti vaikuttanut täysin samalla tavalla myös esi isiimme.

Musiikki ja musikaalisuus on siis meihin jokaiseen sisäänrakennettu ominaisuus, joka ihmisellä on jo heti syntyessään. Ennen syntymääkin äidin kohdussa olevan sikiön tiedetään liikkuvan musiikkia kuullessaan, joten sen vaikutus ihmiseen on kiistämätön.

Arkeologit ja historiantutkijat ovat löytäneet jäänteitä todella vanhoista instrumenteista, joita esi isämme ovat rakentaneet esimerkiksi luista, tehden niistä huiluja ja muita ääntä pitäviä instrumentteja. On kuitenkin huomattu että eri ihmisiä viehättävät erilaiset äänenvoimakkuudet ja tasot. Tämän on havaittu olevan myös vahvasti sidoksissa kulttuuriin jossa ihminen on kasvanut. Varhaisten äänien vaikutus musiikkimakuumme ja musikaalisuutemme, ovatkin erittäin suuressa osassa, muokaten meitä musiikin kuuntelijoina, esittäjinä ja yleisesti musikaalisina olentoina. Ainoastaan ihmiset joilla on todettu vakava aivovamma, eivät ole yleensä millään tasolla enää musikaalisia, aivovamma vahingoittaa usein juuri aivojen alueita, jotka vastaavat ihmisen musiikillisesta kokemuksesta.

Musiikki on koodattu jo aikojen alussa ihmisen  dna:han, auttaen meitä myös perillisten huolehtimisessa, vaaratilanteissa ja elämän säilyvyyden huolehtimisessa. Alun alkaen musiikin tuottamisessa ja alkuperäisessä laulamisessa ei ole käytetty selkeitä sanoja ja lyriikoita, vaan se on perustunut hyräillyn laulun nuottiin, jolla on jokaisella ollut oma merkityksensä. Ihmiset ovat kuitenkin osanneet tulkita näitä sanattomia sävelmiä pelkän sävelen, äänenpainojen ja tasojen mukaan.

Eräs mielenkiintoinen asia on se, että miksi esimerkiksi simpansseille ei ole kehittynyt samanlaista musikaalista kommunikointia, niiden ollessa kuitenkin ihmistä geneettisesti lähimpänä. Onko musikaalisuus se puuttuva osa, joka tekee meistä sen himpun verran älykkäämpiä kuin sukulaisemme simpanssit. Tarvitaanko musikaalisuuden kehittymiseen ja ylläppitämiseen jotain sellaista mitä muilla lajeilla ei ainakaan vielä toistaiseksi ole. Onko mahdollista että pikkuhiljaa muutkin lajit oppisivat kommunikoimaan musiikilla ja siirtämään tätä perimää eteenpäin. Nämä ovat kysymyksiä joihin toivottavasti tiede ja tulevaisuus yhdessä pystyvät meille vastaamaan.

 

Mitä musiikki merkitsee sinulle?

Minulle musiikki on niin paljon enemmän, kuin vain taustamelua. Musiikki on se mistä elän, ja mitä hengitän. Olen harrastanut musiikkia niin kauan, kuin muistan. Rakastan musiikkia. Rakastan laulaa, soittaa, ja tehdä musiikkia. Joskus vain kuuntelen, ja istun. Se on vapauttavaa. Oikeanlainen musiikki voi vahvistaa tunnetilaa, joka on sinulla juuri sillä hetkellä, siten, mitä mikään muu maailmassa ei voi saada aikaan. Musiikki voi jopa muuttaa tunnetilasi täysin päinvastaiseksi, mitä se oli, ennen kuuntelun aloitusta. Olen sitä mieltä, että musiikin kuuntelu on ainutlaatuista, jopa verrattuna sen tekemiseen. En tietenkään väheksy musiikin tekemistä, älkää käsittäkö väärin. Rakastan musiikin tekemistä, teen sitä itse, ja ei ole parempaa tunnetta maailmassa, kun se, että saa aikaan jotain, mikä on syntynyt omasta luovuuden lähteestä. Musiikin kuuntelussa on kuitenkin, jotakin täysin ainutlaatuista. Silloin voi täysin ymmärtää, mitä laulaja tarkoittaa, tulkita sanoituksia, melodiaa, ja koko teosta. Tämä onnistuu täydellisesti vain, jos et tee mitään muuta samaan aikaan. Istuu vain, ja kuuntelee. Silloin voi täydellisesti keskittyä musiikkiin, jota kuulee, ja antaa sille tilaisuuden antaa itselle kaikki, mitä sillä on annettavana.

Musiikki on inspiraation lähde, lohduttaja, ilostuttaja, herättäjä, tanssittaja. Mitä musiikki on sinulle? Jokainen ihminen kokee musiikin, ja oman musikaalisuutensa eri tavalla. Se on yksi asioista, mikä tekee musiikista täysin ainutlaatuista. Sillä on aivan järkyttävä voima. Musiikin avulla voidaan myös hoitaa, esimerkiksi masennusta, musiikkiterapian keinoin. Musiikkiin liittyy myös paljon muistoja, jotka voivat herätä vielä vuosienkin päästä, kun kuulee kappaleen, jota joskus kuunteli intensiivisesti, kun oli käymässä läpi jotain tiettyä elämänvaihetta, tai vain kerran, jossain hetkessä, joka on painunut mieleen. Musiikki voi auttaa elämään ihanat, ja kamalat muistot uudelleen. Itse en ainakaan vaihtaisi tätä mihinkään. Rakastan muistella menneitä, kunhan pysytään tietyissä rajoissa. Musiikki voi antaa myös mielettömän määrän inspiraatiota melkein mihin tahansa: Maalaamiseen, piirtämiseen, kirjoittamiseen, urheiluun, tai ihan vain vaikka tulevaisuudesta haaveiluun. Joskus on hyvä pysähtyä hetkeksi, ja vain keskittyä kuuntelemaan, mitä musiikilla on sinulle annettavana, juuri tänään.

Bossa nova eli uusi tyyli

bossanova1

Bossa nova, suurella sydämellä tehtyä ja esitettyä musiikkia, jossa voi kuulla vaikutteita niin sambasta, afro-amerikkalaisesta jazzista sekä klassisesta musiikista. Bossa nova on melodista, mutta samalla siinä on vahva sille ominainen rytmi. Erona jazziin on se että kun Jazz perustuu soittajien väliseen kommunikaatioon, Bossa Novan perusta tulee pikemminkin musiikin poljennosta ja rytmistä. Alkuperäisessä Brasiliaisessa Bossa novassa on ollut laulusolisti mukana, mutta nykyään voi kuulla myös kokoonpanoja joissa solistia korvaa esimerkiksi saksofoni. Erittäin suosituksi Bossa nova tuli etenkin nuorten muusikoiden ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Bossa novahan tarkoittaa uutta tyyliä, eli se koettiin ehkäpä jopa hieman radikaaliksi ja uusi yhteiskuntaluokka, joka koostui nuorista yliopiston käyneistä, positiivisesti elämään suhtautuvista nuorista otti sen omakseen.

Tämä valloittava musiikki on lähtöisin Brasiliasta ja koko maailman tietoisuuteen se tuli oikein kunnolla 1950-luvulla kun Astrud Gilberto esitti legendaksi jo muodostuneen hittinsä Ipaneman tytttö. Tämän hitin jälkeen Bossa nova oli kaikkien huulilla ja alkoi tämän musiikkityyliin maailmanvalloitus. Kappaleen sävelsi brasilialainen Antônio Carlos Jobim vuonna 1962. Säveltäjä on kertonut insipiraation lähteen olleen kaunis nuori tyttö Helo Pinheiro, jonka hän näki päivittäin asioillaan muodikkaalla Ipaneman merenranta alueella. Tytön säteilevä olemus teki säveltäjään niin uskomattoman vaikutuksen, että hän päätti säveltää kappaleen tytöstä. Suuri vaikutus Bossa nova musiikin kehittymiseen on ollut myös kitaristi João Gilbertolla. Amerikkalaiset Jazz-muusikot saivat aikaan varsinaisen Bossa nova buumin 1960-luvun alkupuolella, alkaessaan esittää omia versioitaan kappaleista.

Suomessa Bossa nova tuli suosituksi varsinaisesti vasta 1960-luvulla, jolloin myös suomalaiset artistit levyttivät sitä. Suomalaisista artisteista esimerkiksi Laila Kinnunen, Eino Grön sekä Carola kaikki levyttivät Bossa novaa, mutta hieman sovellettuna suomalaiseen tyyliin, eli puhdasta Bossa novaa nämä levytykset eivät vielä olleet. Suomalaisille tutuksi tulleita Bossa nova kappaleita ovat esimerkiksi Laila Kinnusen versio Ipaneman tytöstä tai Epävireiset sydämet, Eino Grönin Pois suru jää ja Carolan portugaliksi tulkitsema Agua de beber.

Bossa novassa pienin kokoonpano on duo, ettei musiikin rakenteesta tule liian haurasta. Liian suureksikaan kokoonpano ei saa kasvaa ja maksimikoko onkin sinfoniaorkesteri ettei musiikille tyypilliset kepeys, iloisuus ja taustalla kuuluva melonkolisuus katoa. Nämä elementit on tärkeää pyrkiä säilyttämään vaikka muuten musiikilla kikkailisikin. Bossa novan alkuperäisiin soittimiin on kuulunut perinteinen kitara(sormilla soitettuna, ei plektralla), rummut ja muut lyöntisoittimet. Musiikin sanoitukset käsittelevät yleensä naisia, koti ikävää, luontoa ja kaipausta. Yksi tärkeä osa Bossa nova musiikkia on sen intiimi tunnelma. Tunnetuimpia Bossa nova muusikkoja ovat esimerkiksi Marcos Valle, Luiz BonfáBaden Powell,

Länsimaisen musiikin historia

Tänään käsittelemme hieman mielenkiintoista aihetta, nimittäin musiikin historiaa. Mistä alunperin musiikki on kehittynyt tällaiseksi, kuin se on nykypäivänä? Avaamme kiinnostavia lokeroita musiikin alkuajoilta. Sillä musiikki on niin laaja käsite, keskitymme tällä kertaa länsimäisen musiikin historiaan. Itämainen musiikki, ja sen historia tuleva käsittelyyn mahdollisesti toisessa tekstissä. Nyt kuitenkin asiaan.

Barokki

Barokki on musiikin aikakausi, joka sijoittui 1600-luvun lopulle, ja 1700-luvun alkuun. Barokkimusiikille tyypillisiä piirteitä olivat moniääninen melodia, jota kutsutaan myös nimellä polyfonia. Aikakaudella oli tyypillistä tehdä musiikista mahdollisimman mahtipontista, ja koristeellista. Barokissa toistuu musiikin, ja sointujen monikerroksisuus, ja maalauksellinen muoto. Barokin aikakauden tärkeimpiä nimiä musiikkimaailmasta olivat:

  • Johann Sebastian Bach, hänen tunnetuimpia sävellyksiään H-mollimessu, Johannes-passio, sekä Jouluoratorio
  • Antonio Vivaldi, Vivaldin teoksista tunnemme erityisesti Neljä vuodenaikaa, joka on yksi musiikin tunnetuimmista teoksista
  • Georg Friedrich Händel, oopperan erikoisosaaja, joka on säveltänyt esimerkiksi Messiaksen, sekä Music for the Royal Fireworks

Klassismi

Mahtipontisuuden vastapainoksi syntyi 1700-luvun alkupuolella kevyt rokokoo, kun hienostunut eleganssi vallitsi hoveissa ympäri Eurooppaa. Aikakautta kuvataan klassiseksi juurikin sen klassisen sävellysmuodon vuoksi, joka toisti samaa kaavaa jokaisessa sävellyksessä. Kaikki klassismin aikakauden sävellykset pohjautuvat samaan malliin, josta on tehty lukuisia eri muunnelmia. Klassisimin ajalta muistamme heidät:

  • Wolfgang Amadeus Mozart, jonka tunnetuimpia sävellyksiä ovat käyrätorvikonsertto nro 4, klarinettikvinetto, Seranadi, sekä oopperat Taikahuilu, Don Giovanni, ja Figaron Häät.
  • Ludwig van Beethoven, hänen tunnetuimmat teokset ovat yhdeksän sinfoniaa, sekä viulukonsertto, ja ooppera Fidelio
  • Joseph Haydin, yksiä tunnetuimmista teoksista ovat Sinfonia nro 6, sekä  ooppera Die Welt auf dem Monde

Romantiikka

Aikakautta enemmän romantiikka on musiikin tyylisuuntaus, jonka tyypillisimpiä piirteitä ovat sävellysten tunteellisuus, ja mielikuvituksellisuus. Romantiikan aikana suosioon nousivat sävellysten pienoismuodot, joista esimerkkeinä on elegia, balladi, sekä bagatelli. Romantiikka sijoittuu 1800-luvun vaihteeseen, ja sen aikana myös soittotekniikka kehittyi huomattavasti verrattuna menneisiin aikakausiin. Romantiikan ajan tunnetuimpia säveltäjiä olivat:

1800-luvulla muuttuivat myös musiikin lajit: Ooppera, sekä Baletti. Ooppera sopi tyyliltään täydellisesti aikakauden romantiikkaan, sillä pyrittiin luomaan suuria, näyttäviä, spektaakkelimaisia teoksia. Oopperan tunnetuin nimi 1800-luvulta on  italialainen Giuseppe Verdi. Balettien yksi kuuluisimmista kirjoittajista on venäläinen Igor Stravinski.

1900-luku

1900-luvun musiikkia kuvastivat suuresti hajanaisuus, sekä nopeat muutokset. Syntyi eri tyylisuuntia, joista tunnetuimpia ovat impressionismi, sekä ekspressionismi.

  • Impressionismiin kuului tyylipiirteinä häilyvä rytmi, laajat soinnut, sekä sointivärin keskeinen asema sävellyksissä
  • Ekspressionismi on näkemys, jossa taiteilija siirtää kokemansa tunteen teokseensa, mikä tarkoittaa usein, että tunnetta liioitellaan, jotta se voidaan esittää selvästi kuulijalle

Tällä kertaa  jäämme tähän, toivottavasti lukijamme oppivat jotain uutta.

Spotify

Erittäin mukavaa perjantaita kaikille! Välillä tuntuu olevan vaikeaa löytää uutta musiikkia kuunneltavaksi. Onko teillä sama ongelma kuin minulla? Tätä ongelmaa ei ole ollut onneksi enää sen jälkeen, kun aloin käyttää Spotifyita. Nykyään se kuuluu osana jokaiseen päivääni, ja lähes tulkoon kaiken uuden musiikin löydän Spotifyista, jonka syövereihin on helppo hukkua kuuntelemaan hyvää musiikkia tunneiksi.

spotify1

Mikä on Spotify?

Spotify on alunperin ruotsalainen musiikintoistopalvelu, jonka avulla voi kuunnella kymmeniä miljoonia kappaleita. Palvelu on saatavilla Australiassa, Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa, Kanadassa ja miltei kaikissa Euroopan maissa. Spotify on ilmainen, mutta ilmaisversion kuuntelussa on joitakin rajoituksia, esimerkiksi mobiilisovellusta koskien. Ilmaisessa Spotifyissa saa kuunnella myös jatkuvasti mainoksia, noin muutaman biisin välein. Spotifyita voi käyttää niin mobiililaitteen sovelluksen kautta, kuin tietokoneelle ladattavalla ohjelmalla, ja nykyisin myös nettiselaimen kautta, sillä Spotify tarjoaa myös web-version ohjelmastaan, mikä on hyvä valinta silloin, kun Spotifyn ohjelma ei ole yhteensopiva sinun tietokoneellesi, tai jos et halua ladata sitä koneellesi.

Spotify tarvitsee pääasiallisesti internet-yhteyden toimiakseen, mutta esimerkiksi mobiililla voi maksullisessa, eli Spotify Premium -versiossa ladata kappaleita, tai soittolistoja puhelimeen niin, että niitä on mahdollista kuunnella ilman tarvittavaa nettiyhteyttä. Tämä on oiva toiminto, ja on pelastanut monet tylsät lentomatkat ainakin minulla. Lentokoneissa kuin ei vielä ainakaan, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ole nettiyhteyttä. Spotfyista löytyy soittolista jokaiseen tilanteeseen, ja teemaan, ja sovellus on jopa niin fiksu, että joka viikko se ehdottaa käyttäjälleen uusia kappaleita kuunneltavaksi, jotka valitaan jokaiselle henkilökohtaisesti analysoimalla sitä, mitä käyttäjä yleensä kuuntelee, ja mitä hän on tallentanut omaan musiikkiin. Lataa ohjelma täältä.