Miten ja miksi musiikki on syntynyt?

huilu

Musiikin tutkimuksessa on lähiaikoina otettu todella suuria harppauksia, ja nyt voidaankin jo olla lähellä tietoa siitä,miksi ihmiset ovat kautta aikojen laulaneet, onko se aina ollut ominaísta ihmislajille ja mitä kaikkea sillä on haluttu viestittää muille. Väitettä, että ihminen on kautta aikojen jossain muodossa laulanut tai tuottanut musiikkia, tukee se että hyräily ja sen tapainen ääntely ovat kumpikin yleismaailmallisia käsitteitä. Lähes jokaisessa kulttuurissa ympäri maailmaa ihmiset hymisevät ja hyräilevät nuottien pysyessä suhteellisen samoina. Tämä kertoo omalta osaltaan siitä, että kyseessä on niin pitkäaikainen toiminta, että se on jo jäänyt ihmisen geeniperimään siirtyäkseen sieltä aina uudelle sukupolvelle. Luultavimmin tälläinen ääntely on rauhoittanut, lohduttanut, antanut voimaa ja myös ilahduttanut ihmislajia, myös kauan aikaa sitten. Jos ajattelemme mitä musiikki meille tekee, se on varmasti vaikuttanut täysin samalla tavalla myös esi isiimme.

Musiikki ja musikaalisuus on siis meihin jokaiseen sisäänrakennettu ominaisuus, joka ihmisellä on jo heti syntyessään. Ennen syntymääkin äidin kohdussa olevan sikiön tiedetään liikkuvan musiikkia kuullessaan, joten sen vaikutus ihmiseen on kiistämätön.

Arkeologit ja historiantutkijat ovat löytäneet jäänteitä todella vanhoista instrumenteista, joita esi isämme ovat rakentaneet esimerkiksi luista, tehden niistä huiluja ja muita ääntä pitäviä instrumentteja. On kuitenkin huomattu että eri ihmisiä viehättävät erilaiset äänenvoimakkuudet ja tasot. Tämän on havaittu olevan myös vahvasti sidoksissa kulttuuriin jossa ihminen on kasvanut. Varhaisten äänien vaikutus musiikkimakuumme ja musikaalisuutemme, ovatkin erittäin suuressa osassa, muokaten meitä musiikin kuuntelijoina, esittäjinä ja yleisesti musikaalisina olentoina. Ainoastaan ihmiset joilla on todettu vakava aivovamma, eivät ole yleensä millään tasolla enää musikaalisia, aivovamma vahingoittaa usein juuri aivojen alueita, jotka vastaavat ihmisen musiikillisesta kokemuksesta.

Musiikki on koodattu jo aikojen alussa ihmisen  dna:han, auttaen meitä myös perillisten huolehtimisessa, vaaratilanteissa ja elämän säilyvyyden huolehtimisessa. Alun alkaen musiikin tuottamisessa ja alkuperäisessä laulamisessa ei ole käytetty selkeitä sanoja ja lyriikoita, vaan se on perustunut hyräillyn laulun nuottiin, jolla on jokaisella ollut oma merkityksensä. Ihmiset ovat kuitenkin osanneet tulkita näitä sanattomia sävelmiä pelkän sävelen, äänenpainojen ja tasojen mukaan.

Eräs mielenkiintoinen asia on se, että miksi esimerkiksi simpansseille ei ole kehittynyt samanlaista musikaalista kommunikointia, niiden ollessa kuitenkin ihmistä geneettisesti lähimpänä. Onko musikaalisuus se puuttuva osa, joka tekee meistä sen himpun verran älykkäämpiä kuin sukulaisemme simpanssit. Tarvitaanko musikaalisuuden kehittymiseen ja ylläppitämiseen jotain sellaista mitä muilla lajeilla ei ainakaan vielä toistaiseksi ole. Onko mahdollista että pikkuhiljaa muutkin lajit oppisivat kommunikoimaan musiikilla ja siirtämään tätä perimää eteenpäin. Nämä ovat kysymyksiä joihin toivottavasti tiede ja tulevaisuus yhdessä pystyvät meille vastaamaan.

 

Bossa nova eli uusi tyyli

bossanova1

Bossa nova, suurella sydämellä tehtyä ja esitettyä musiikkia, jossa voi kuulla vaikutteita niin sambasta, afro-amerikkalaisesta jazzista sekä klassisesta musiikista. Bossa nova on melodista, mutta samalla siinä on vahva sille ominainen rytmi. Erona jazziin on se että kun Jazz perustuu soittajien väliseen kommunikaatioon, Bossa Novan perusta tulee pikemminkin musiikin poljennosta ja rytmistä. Alkuperäisessä Brasiliaisessa Bossa novassa on ollut laulusolisti mukana, mutta nykyään voi kuulla myös kokoonpanoja joissa solistia korvaa esimerkiksi saksofoni. Erittäin suosituksi Bossa nova tuli etenkin nuorten muusikoiden ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Bossa novahan tarkoittaa uutta tyyliä, eli se koettiin ehkäpä jopa hieman radikaaliksi ja uusi yhteiskuntaluokka, joka koostui nuorista yliopiston käyneistä, positiivisesti elämään suhtautuvista nuorista otti sen omakseen.

Tämä valloittava musiikki on lähtöisin Brasiliasta ja koko maailman tietoisuuteen se tuli oikein kunnolla 1950-luvulla kun Astrud Gilberto esitti legendaksi jo muodostuneen hittinsä Ipaneman tytttö. Tämän hitin jälkeen Bossa nova oli kaikkien huulilla ja alkoi tämän musiikkityyliin maailmanvalloitus. Kappaleen sävelsi brasilialainen Antônio Carlos Jobim vuonna 1962. Säveltäjä on kertonut insipiraation lähteen olleen kaunis nuori tyttö Helo Pinheiro, jonka hän näki päivittäin asioillaan muodikkaalla Ipaneman merenranta alueella. Tytön säteilevä olemus teki säveltäjään niin uskomattoman vaikutuksen, että hän päätti säveltää kappaleen tytöstä. Suuri vaikutus Bossa nova musiikin kehittymiseen on ollut myös kitaristi João Gilbertolla. Amerikkalaiset Jazz-muusikot saivat aikaan varsinaisen Bossa nova buumin 1960-luvun alkupuolella, alkaessaan esittää omia versioitaan kappaleista.

Suomessa Bossa nova tuli suosituksi varsinaisesti vasta 1960-luvulla, jolloin myös suomalaiset artistit levyttivät sitä. Suomalaisista artisteista esimerkiksi Laila Kinnunen, Eino Grön sekä Carola kaikki levyttivät Bossa novaa, mutta hieman sovellettuna suomalaiseen tyyliin, eli puhdasta Bossa novaa nämä levytykset eivät vielä olleet. Suomalaisille tutuksi tulleita Bossa nova kappaleita ovat esimerkiksi Laila Kinnusen versio Ipaneman tytöstä tai Epävireiset sydämet, Eino Grönin Pois suru jää ja Carolan portugaliksi tulkitsema Agua de beber.

Bossa novassa pienin kokoonpano on duo, ettei musiikin rakenteesta tule liian haurasta. Liian suureksikaan kokoonpano ei saa kasvaa ja maksimikoko onkin sinfoniaorkesteri ettei musiikille tyypilliset kepeys, iloisuus ja taustalla kuuluva melonkolisuus katoa. Nämä elementit on tärkeää pyrkiä säilyttämään vaikka muuten musiikilla kikkailisikin. Bossa novan alkuperäisiin soittimiin on kuulunut perinteinen kitara(sormilla soitettuna, ei plektralla), rummut ja muut lyöntisoittimet. Musiikin sanoitukset käsittelevät yleensä naisia, koti ikävää, luontoa ja kaipausta. Yksi tärkeä osa Bossa nova musiikkia on sen intiimi tunnelma. Tunnetuimpia Bossa nova muusikkoja ovat esimerkiksi Marcos Valle, Luiz BonfáBaden Powell,